Ilmastoahdistukseen apua terapiasta
Ilmastonmuutos verottaa ihmisten mielenterveyttä ympäri maailmaa eri-ikäisillä ihmisillä aiheuttaen ahdistusta ja tulevaisuuden pelkoa. Ilmasto- ja ympäristöahdistus ei ole lääketieteellinen diagnoosi, sairaus tai mielenterveyden häiriö, vaan se on ymmärrettävä reaktio todelliseen ympäristökriisiin ja tulevaisuuden uhkiin. Se on laaja-alainen ilmiö, joka sisältää tunteita kuten pelkoa, syyllisyyttä, vihaa ja avuttomuutta.
Ilmastoahdistuksen vaikutus mielenterveyteen
Monille meistä ilmastonmuutoksen aikana eläminen vaikuttaa valtavasti tunteisiimme ja siihen, miten tunnemme. Luonnon muutoksen seuraaminen yhdistettynä mahdolliseen henkilökohtaiseen syyllisyyteen tai ilmastonmuutoksen välinpitämättömyyden muiden ihmisten toimesta voi herättää monenlaisia tunteita. Saatat tuntea vihaa, turhautumista, pelkoa, voimattomuutta ja toivottomuutta. Se voi olla epämukavaa, ylivoimaista ja lamauttavaa. Tätä ilmiötä kutsutaan ilmastoahdistukseksi tai ekoahdistukseksi. Se määritellään usein krooniseksi peloksi ympäristötuhoisuudesta; huoleksi siitä mitä voi tapahtua, jos maailma ei ryhdy toimiin katastrofin estämiseksi ajoissa.
Pahimmillaan ilmastoahdistus voi vaikuttaa toimintakykyyn ja ilmetä pakko-oireisena käyttäytymisenä, jolloin ympäristöön liittyvä huoli muuttuu hallitsemattomaksi tarpeeksi kontrolloida omia tekemisiä.
Terapiasta apua
Ilmastoahdituksesta ei tarvitse kärsiä yksin. Terapiassa ilmastoahdistusta voi käsitellä turvallisesti, löytää keinoja ja kanavoida ahdistavat tunteet toimiksi planeetan hyväksi. Terapiassa annetaan tietoa ilmastoahdistuksesta, opetellaan tunnistamaan siitä syntyvät ajatukset ja niiden vaikutus tunteisiin. Terapian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa omaa hyvinvointia ilmastokriisin keskellä ja opetella sietämään epävarmoja tunteita. Terapiatyöskentelyssä on apuna erilaiset mielikuvaharjoitukset ja kotitehtävät.